Smartum language switcher

Lasten päivähoidon ja kerhotoiminnan palvelusetelipäivä Hämeenlinnassa 14.2.2017

Hämeenlinnan Verkatehtaalla järjestettiin ystävänpäivänä 14.2.2017 kevään ensimmäinen Palvelusetelipäivä. Päivän aikana päivähoidon ja kerhotoiminnan ammattilaiset kunnista ja alan yrityksistä ympäri Suomen kokoontuivat keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan palvelusetelin käytöstä päivähoidossa ja kerhotoiminnassa.

Tilaisuuden avasi Hämeenlinnan kaupungin tilaajapäällikkö Seija Mäkinen, joka kertoi miten palveluseteli otettiin käyttöön Hämeenlinnassa helpottamaan varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä. Hämeenlinnassa palvelusetelit otettiin käyttöön ensin kerhotoiminnassa, josta saatujen hyvien kokemuksien jälkeen Hämeenlinnassa palvelusetelin käyttöä lähdettiin laajentamaan myös päivähoitoon. Taustalla vaikuttivat myös kasvava päivähoitopaikkojen tarve väestönkasvun ja kaupungin oman rakennuskannan vanhentumisen takia. Toiminta aloitettiin pilotilla, jonka jälkeen järjestelmää lähdettiin nopeasti laajentamaan kaikkiin halukkaisiin päiväkoteihin. 
 
Palvelusetelien käyttöönotosta käytiin kokeilujen aikana pitkää poliittista keskustelua. Hämeenlinnassa nähtiin, että palvelusetelillä kaupunki voi leikata kasvavia kustannuksia ja kehittää elinkeinotoimintaa monituottajamallilla. Yritykset eli palveluntuottajat saavat palvelusetelillä laajemman asiakassegmentin, kun taas perheille palveluseteli tarjoaa tasa-arvon päivähoidossa perheille tulotasosta riippumatta ja mahdollisuuden valita yksityisen palveluntuottajan niin halutessaan. Touhula Jukolan päiväkodinjohtaja Anu Ruhala kertoi, miten Hämeenlinnassa oli ollut huoli siitä, että kaikki perheet hakeutuisivat yksityisille palveluntuottajille ja kunnan omaan tuotantoon jäisi vaje. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä julkiselle puolelle on edelleen tunkua. Kunta voi toki myös itse päättää, tarjoaako se palveluseteliä perheille lainkaan. Hämeenlinnassa 3-5-vuotiaalle kokopäiväiseen päivähoitoon myönnettävän tulosidonnaisen palvelusetelin enimmäisarvo on 810 €/kuukausi ja alle kolmevuotiaalle 1223,10 €/kuukausi (kerroin 1,5).  
 
 
Tapahtumassa kuultiin myös Hämeenlinnan palveluohjauksen suunnittelija Leena-Maija Hakkaraista, joka kuvaili käytännön prosessien palvelusetelien käytössä alusta loppuun. Aloite lähtee perheestä, joka hakee lapselle hoitopaikkaa haluamastaan päiväkodista, jonka kanssa tehdään hoitosopimus. Päiväkoti puolestaan vahvistaa hoitopaikan kunnan palveluohjaukseen, jonne myös perhe toimittaa hakemuksensa ja tulotietonsa. Palveluohjaus tekee sijoituksen ja maksupäätöksen ja toimittaa sen perheelle ja päiväkotiin. Tämän jälkeen palveluohjauksessa luodaan palveluseteli suoraan palveluntuottajan Smartum Palveluseteli -verkkopalveluun. Onnistuneessa toiminnassa korostuvat etenkin palveluohjauksen ja neuvonnan merkitys, jotta perheet ymmärtävät prosessin ja palveluseteleiden toiminnan. Tärkeää on myös yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Anu Ruhala Touhulasta kiittelikin kunnan kanssa tehtyä yhteistyötä. Samoin yhteistyö perheiden kanssa on sujunut jouhevasti palveluseteleiden osalta. Hoitosopimuksen teko on ainoa konkreettinen vaihe, jossa palveluseteli näyttäytyy perheille, sillä muut asiat tapahtuvat kaupungin ja palveluntuottajan välillä. 
 
Hämeenlinnan naapurissa Janakkalassa haluttiin hyödyntää naapurin hyviä käytäntöjä, kertoi Janakkalan varhaiskasvatusjohtaja Maarit Sihvonen. Siispä kun palveluseteli otettiin käyttöön Janakkalassa kerhotoiminnassa, päätettiin palvelusetelille tehdä tismalleen sama tuotteistus ja samat arvot kuin Hämeenlinnassa: kolmen tunnin kerho kerran viikossa oikeuttaa 70€, kolmen tunnin kerho kaksi kertaa viikossa 100€ ja kahden tunnin perhekerho kerran viikossa 40€ palveluseteliin. Palveluseteliin päädyttiin, kun varhaiskasvatukseen haettiin säästöjä ja toiminnan selkeyttämistä. Kerhotoiminnasta saatujen hyvien kokemuksien johdosta palvelusetelitoiminta laajenee myös päivähoitoon elokuussa 2017. 
 

Ennätysvauhtia Sipoossa

Hämeenlinnan seudulta löytyy siis jo vankka kokemusta palveluseteleiden käytöstä. Sipoon kokemuksista tapahtumassa kertoi palvelusetelisuunnittelija Elina Sarin. Sipoossa päätös palvelusetelin käyttöönotosta tehtiin syksyllä 2015, jonka jälkeen yhteistä toiminnan sääntökirjaa työstettiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Sääntökirja hyväksyttiin helmikuussa 2016, jonka jälkeen palveluseteli otettiin käyttöön elokuussa 2016. Seteleiden jako ja seuranta tehtiin aluksi käsityönä excelin varassa, mutta tämä todettiin pian liian työlääksi. Sähköinen palveluseteli otettiinkin käyttöön jo tammikuussa 2017. Kokonaisuudessaan prosessi sujui siis Sipoossa todella nopeasti - päätöksestä setelien käyttöönottoon kului alle vuosi! 
 
Sipoossa tulosidonnaisen palvelusetelin enimmäisarvo kokopäivähoidossa alle 3-5-vuotiaille on  817 €/kuukausi ja alle 3-vuotiaille 1266 €/kuukausi (kerroin 1,55). Smartum Palveluseteli -tiimi kommentoi, että palveluille on olemassa myös markkinahinnoittelutapa, joka on tällä hetkellä käytössä ainoana kuntana Mikkelissä. Markkinahinnoittelussa palveluntuottajat hinnoitella vapaasti - joskin huomioiden markkinoiden yleisen hintatason -. jolloin asiakkaan omavastuuosuus määräytyy markkinahinnan perusteella.
 
Smartum Palveluseteli on käytössä jo yli 50 kunnassa, joissa sillä ratkaistaan erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Haluatko kuulla lisää setelin käytöstä lasten päivähoidossa tai kerhotoiminnassa? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
Julkaistu 4/2017