Smartum language switcher

Hoivaa palvelusetelillä

Mikkelin seudulla on saatu jo runsaasti kokemuksia vuonna 2008 seudun kunnissa käyttöön otetusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Kokemukset ovat tärkeitä, sillä niiden avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen. Ja Mikkelissä tahtotila on myönteinen: palvelusetelien käyttöä ollaan laajentamassa.

Setelit ovat tuoneet lisää vaihtoehtoja alueella asuvien vanhusten ja lapsiperheiden tarvitsemaan hoiva- ja kotiapuun. Asiakkaat ovat kiittäneet paikallisten yrittäjien palvelua, yrittäjät puolestaan uutta yhteistyöverkostoa ja helppokäyttöistä sähköistä laskutusta.

Palvelusetelien käyttö on lisääntynyt Mikkelin seudulla harppauksin. Kokonaan sähköisiin Smartum Palveluseteleihin siirryttiin vuonna 2011. Samana vuonna myönnettiin 538 palveluseteliä ja toimintaan käytettiin 126 000 euroa. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 1 011 seteliä ja 360 000 euroa. Tälle vuodelle on budjetoitu 488 000 euroa.

Mikkelin seudulla palveluseteleitä myönnetään eniten vanhusten tilapäisen kotihoidon ja omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseen. Tänä vuonna palvelu laajennettiin ulottumaan lapsiperheisiin, ensi vuodelle ovat suunnitteilla vanhusten tehostettu palveluasuminen ja vammaisten henkilökohtaisen avun järjestäminen. Palvelusetelien osuus Mikkelin seudun kaikista sosiaali- ja terveyskustannuksista, vuosittaisesta 245 miljoonasta eurosta, on edelleen pieni.

”Se on alle prosentin”, sanoo kehittämispäällikkö Maikki Kiviluoto Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimesta.

Tunnistamme tilanteen kaikkialla Suomessa: väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa, samalla julkisen sektorin resurssien rajat tulevat vastaan. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan uusia osaavia käsipareja nykyisten työntekijöiden tullessa eläkeikään.

Mikkelin seudulla yhtälöön on varauduttu muun muassa kuntaliitoksilla. Sosiaali- ja terveyspuolelle on lisäksi luotu useamman kunnan yhteistoiminta-alue, jolla pyritään turvaamaan tasa-arvoiset palvelut seudun asukkaille.

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, jossa Mikkeli on vetovastuussa, aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Kaupungin strategiaan kuuluvassa palvelustrategiassa linjataan esimerkiksi se, miten sosiaali- ja terveyspalvelut kullakin alueella tuotetaan, mikä osa tehdään omana työnä ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Palvelusetelien käyttö on osa palvelustrategiaa.

”Strategiassa painotetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Lähtökohtana on se, että uskomme yksityisen tuotannon tehokkuuteen. Terve kilpailu tuottaa kustannustehokkaita palveluja”, Kiviluoto sanoo. Hän uskoo, että yksityisten yritysten mukanaolo ja kilpailu vireyttää myös julkisia palveluja.

Ovatko kuntien kustannukset kohonneet vai pudonneet setelien käytön myötä? Tarkkoja lukuja Kiviluoto ei voi esittää. ”Palvelusetelipalvelujen kulut eivät ylitä oman tuotannon kustannuksia. Niitä ei voi verrata yksi yhteen, sillä palvelujen sisällöissä voi olla eroja. Oman toiminnan kustannuslaskenta vaatii vielä kehittämistä.”

Hän muistuttaa, että palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto ei poista tiettyjä kunnan tehtäviä. Asiakkaiden palvelutarve on esimerkiksi määriteltävä yksilöllisesti ja palvelun toteutumista seurattava, olipa palvelun järjestäjänä kunta tai yksityinen toimija. ”Palveluseteliyritysten hyväksyminenkään ei ole läpihuutojuttu.”

Suurin etu palvelusetelien käytöstä koituu Kiviluodon mielestä niiden loppukäyttäjälle eli asiakkaalle. Asiakas saa valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii. Omatoimisuus korostuu, mikä voi parhaimmillaan edistää pärjäämistä ja jaksamista.

Mikkelin seudun palvelusetelitoiminnassa on vahvasti mukana Miset Oy. Se on vuonna 2006 perustettu Mikkelin ja seudun viiden kunnan eli Puumalan, Pertunmaan, Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mäntyharjun omistama seudullinen elinkeinoyhtiö, joka hoitaa yhteydenpidon palveluja tuottaviin yrityksiin, ottaa vastaan uudet palveluntuottajahakemukset ja järjestää koulutusta.

Toimialajohtaja Päivi Karhunen Misetistä muistuttaa, että palveluseteliä ei tule asettaa vastakkain kunnan omien palvelujen kanssa.

”Se on vaihtoehto kuntien suorille ostoille yrityksiltä, mutta nyt asiakas saa valita palveluntuottajan.”

Palvelusetelien käyttöönoton alkuvaiheessa suurimmat haasteet liittyivät Karhusen mukaan vääriin uskomuksiin. Setelien on esimerkiksi pelätty lisäävän eriarvoisuutta.

”Tästähän ei ole kysymys. Palveluseteleitä saavat asiakkaat, jotka muutenkin olisivat oikeutettuja kunnallisiin palveluihin. On myös luultu, että setelit lisäävät palvelujen kysyntää ja kunnan menoja. Tämäkään ei pidä paikkaansa.”

Seteleistä ja niiden käyttöperiaatteista on tiedotettu laajasti alusta alkaen, mutta oikeaa tietoa on hyvä Karhusen mukaan jakaa jatkuvasti. Kuntien johtajat puolestaan ovat kyselleet, mitä tehdään, jos asiakkaat tulevat kyselemään palveluseteleitä enemmän kuin voidaan tarjota. Tähänkin on vastaus.

”Palveluita myönnetään kunnan omin ehdoin”, Karhunen muistuttaa.

Palvelusetelitoiminnan alkuvaiheessa Mikkelin alueella lähti mukaan parikymmentä hoitoalan yritystä. Tänään yrityksiä on 28, mitä pidetään riittävänä. Tyypillisesti yrittäjät toimivat kolmen–neljän kunnan alueella.

”Yritysten määrä ei ole kasvamassa, ellei palvelusetelin käyttö laajene uusiin palveluihin”, arvioi projektipäällikkö Noora Juvonen Miset Oy:sta.

Yrittäjät ovat kehuneet Smartumin järjestelmää helppokäyttöiseksi, nopeaksi ja yksinkertaiseksi. Palvelusetelitoiminta on luonut heille työtä ja uusia asiakkaita, mutta myös mahdollisuuden verkostoitua ja löytää uusia yhteistyökumppaneita. Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä myös Misetin järjestämiin koulutustilaisuuksiin.

Mikkelin seudulle ei ole syntynyt palvelusetelitoiminnan myötä uusia yrityksiä, vaikka muualta Suomesta tästä on jo näyttöä. Setelin käyttö on lisännyt hoiva- ja kotipalveluyritysten näkyvyyttä ja lisännyt asukkaiden tietoisuutta yksityisistä palveluista ja niiden hintatasosta.

”Yritys ei voi nojata liiketoiminnassaan pelkkään palveluseteliin. Setelin käyttöönotto voi sen sijaan vaikuttaa siihen, mihin palveluihin yritys keskittyy.”

Teksti: Pirkko Koivu — Kuvat: Heli Hirvelä

Julkaistu Smartum-lehdessä 1/2013

Lue lisää Smartumin verkkopalvelusta: